The end of the iltakikkailu?

Ja tässä se (hirvitys), joka on
palkintona siitä, että neitokainen
on oppinut nukkumaan omassa sängyssään.

En ole kyllä Helleä koskaan nähnyt näin
onnellisena ja tyytyväisenä, kun se niiiiin pitkään
puhuttu palkinto saatiin vihdoin käytyä hakemassa.

Tyttönen kantoi potkulautaa onnellisen ylpeänä
ihan itse niin kaupassa kuin kotona.
Ilmoitti, että "tää on mulle
niiiiiin tärkeä, äiti!".

Äiti kiittää, neiti kiittää.

Aiemmassa postauksessa kirjoittelinkin meidän
iltakikkailuista, jotka alkoi olla aika mahdottomia.
Kommenteissaan joku taisi ehdottaa
tarrasysteemiä, mutta en sitä sitten saanut
siihen hätään väsättyä, joten päätin, että
tarrojen virkaa saa toimittaa jääkaappimagneetit.
Laitoin 5 magneettia oveen ja kerroin Hellelle,
että kun nukahdat illalla reippaasti
ilman kikkailuja omaan sänkyysi, saat aina yhden
magneetin pois. Kun kaikki viisi magneettia on
saatu pois, sinä saat valita itsellesi mieleisen palkinnon.
Palkintoa hän mietti pitkään, totesi lopulta, että
haluaa Hello Kitty -potkulaudan.

Ja tätähän sitten lähdettiin tavoittelemaan.
Pari iltaa meni ihan harjoitellessa,
mutta sitten alkoi sujumaan.
Projektista kerrottiin mummille ja mummolle
ja kaikille tärkeille kavereille.
Ja näin vaan kävi, neiti nukkuu omassa sängyssään
tyytyväisenä, uuden potkulaudan omistajana :)

Veikkakin pääsi sateesta huolimatta
todistamaan ensiajoja!

Ben Furmanin kehittelemä Muksuoppi
perustuu muuten vähän samanlaiseen ajatukseen.
Kannattaa tutustua! Ainakin itse Furmanin
Muksuoppiin liittyviä kirjoja lukiessani olen
saanut uudenlaista näkökulmaa lapsen
kohtaamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.
Jotenkin en ole itse luottanut tähän "saat tarran" -juttuun,
mutta näköjään tää homma toimii!